Aatto meni pihatöissä - kuinkas muutenkaan. Karviaismarjapensaat olivat piiloutuneet pitkään heinikkoon, joten ne piti kaivaa taas esille, ja muutenkin piti taas viikatetta heiluttaa. Kivasti näyttää olevan karviaismarjaa tulossa - tai no kivasti ja kivasti, en erityisemmin tykkää karviaismarjoista. Tulen syytämään niitä työkavereille. Loputon taistelu voikukkia ja nokkosia vastaan ei kannata. Pitäisi kait alkaa tehdä voikukkateetä ja nokkosvettä...

Japsityttö osallistui ruohonleikkuuseen ts. ei malttanut pysyä riittävällä etäisyydellä ruohonleikkurista.

Juhannuspäivälle kehitettiin uusi traditio: juhannusraveissa käynti. Ravien aikaan vettä tuli taivaan täydeltä, rapa lensi ja kaviourat vaan syvenivät. Yhden lähdön voittaja oli "Ruiskumestari". Sitä olisimme molemmat aivan varmasti totonneet ihan nimen perusteella, jos ylipäätään olisimme totonneet ja tienneet eri lähtöjen osallistujat. Aika meni heppoja ihaillessa, totoluukulle emme menneet vielä tällä kertaa.

Ruiskumestari.

Palasimme raveista märkinä ja kohmeisina, mutta onneksi aurinko alkoi paistaa mökille saavuttaessa. Illan herkkuna oli Luolamiehen tekemät hampurilaiset omasta grillistä, nami nami. Väliin työnnettiin niin paljon tavaraa kuin vaan mahtuu ja torni pysyy vielä kasassa. Näitä kun veti kaksi, niin loppu ilta meni sohvalla maaten.

Kuva sisältää tuotemainontaa.

Sunnuntaina palasimme kotiin mutkan kautta. Lähdön kunniaksi taivas romautti taas kaatosateen ja siinä tuli mukana vähän rakeitakin. Eipähän tarvinnut kastella kukkia koko juhannuksena. Hellettä odotellaan ja onhan sitä jo luvattukin.

Samaan aikaan toisaalla:

Kuikittiin myös sisälle, jossa ei ole vielä väliseiniä, mutta johdon pätkät roikkuvat katosta ja vesiputket nousevat lattiasta. Sieltä se valmistuu pikkuhiljaa.