Meneillään on trendikäs sadonkorjuu, mutta kovin pieneksi jää sato tänä vuonna. Otin oikein viikon lomaa, että nyt sitten urakoin mehut ja hillot vaan aika pieneksi tämä urakka jää. Yhteensä seitsemästä herukkapensaasta tuli n. 2,5 sankollista marjoja. Siis mitäh? Sen sijaan karviaismarjoja on paljon ja niistä poimin vasta osa. Niiden poimiminen ei tapahdu ihan vaiti, sillä sormiin painuvat piikit saavat kenen tahansa ulvomaan. Aivan kuin työntäisi kätensä ruusupensaaseen. Lopuksi poltin vielä kädet nokkosella, joka kait tökötti jossain päin karviaismarjapuskaa. 

Tässä koko valtaisa saalis kellarinportailla odottamassa jatkojalostausta.

Pistin kaikki marjat mehuiksi ja sain tiristettyä 11 pullollista; 8 pulloa karviais-punaherukkamehua ja 3 pulloa mustaherukkamehua. Nämä on juotu ennen kun joulu saapuu. Viime vuonna samoihin aikoihin tein yli tuplasti enemmän mehua ja tulihan sitä vedettyäkin sitten pitkälle loppukevääseen.

Pensaisiin jäi vielä jonkin verran karviaismarjoja. Meinaan kokeilla tehdä karviais-limoncello marmeladia ja jonkin toisen kompinaation karviasmarjahilloa; sitruunan & mintun kera tai banaanilisukkeella. Just testing.

Marjanpoiminta-apurini olivat kovassa työvireessä kuten kuvasta näkyy. Piällysmiehiä kaksin kappalein.

Lauantaina käväisimme naapurikunnassa markkinoilla. Tarjolla oli tyypillistä markkinarojua ja -ruokaa. Markkinoiden yhteydessä esiteltiin vanhoja traktoreita ja autoja etc. Kuvan automobiili on paikallinen linja-auto vuodelta 1928.