Se on taas lomat lusittu ja eikun takaisin töihin. Argh.

Viimeisellä kesälomaviikolla tulin mökille japsitytön kanssa tarkoituksena vähän huilia. Ja huilittu on. Mökillä oli hieman inhimillisemmät olosuhteet verrattuna rivitalonpätkään. Jos vaan muistaisi aina pitää ovet ja ikkuna visusti kiinni helteellä, niin mökki pysyisi viileänä. Löysin autotallista pari vanhaa hyttyssuojaa ikkunoihin, joten nyt sisälle saa yöksi ristivedon. Ne on aamulla jo siinä klo 8 aikoihin poistettava ja pistettävä ikkunat kiinni, kun ulkona alkaa lämpötila nousta.

Huiliviikollani olen polkaissut pyörällä paikalliseen ostosparatiisiin, käynyt kirpputorilla ja tehnyt pihatöitä. Marjat on poimittu, pussitettu ja pakastettu karviaismarjoja lukuunottamatta.

Tässä on elokuulle asti selvinnyt kirsikkasato kokonaisuudessaan. Hieno yksilö.

Torstaina oli sellainen ukkosmyräkkä, etten vastaavaa muista kokeneeni mökillä. Odottelin, että josko joku puu rysähtää alas, koska puuskittainen tuuli oli kova. Vanhat omenapuutkin kestivät hyvin, taipuivat vaan eivät taittuneet. Tätä se ilmastonmuutos vissiin teettää, että myrskyt vaan kovenee.

Kesäloman herkutteluja (pullaa, jäätelöä, pullaa, jäätelöä... köyhiä ritareita...) seurasi morkkis, varsinkin kun ei kesäsortsit meinaa mahtua päälle. Yritin olla herkkulakossa ja hetken se kesti. Pysyttelin salaattilinjalla ja lisäksi tein bruchetta-leipiä, nami nami.

Ensimmäistä kertaa paistoin vähän tomaattia ja sipulia ja se vei sipulin kirpeyden pois. Japsityttö löytää aina tiensä ruokapöytään.