Nyt on keskikesällä kukkivien angervojen aika.

Mikä lie kasvaa tien vieressä puskassa.

Pihlja-angervo on hyvä ja riittävän korkea näkösuoja tontin rajalla. Yritän pitää sitä aisoissa ruohonleikkurilla.

"Töyhtöhyyppä" pärjää vaikka koivun alla. Japanin kelta-angervojen kitumista ei voi kuvata, mutta on niissä havaittavissa pienimuotoista kukkimista.

Ruusutkin kukkii, vaikka vähän vaivoin.

Neilikkaruusu melkein kuoli viime talvena. Annoin sen olla rankana ja niin se vaan teki muutaman ruusun elonmerkiksi.

De Coubet on hengissä. Tässä yhden suikulan kukka.

Valamonruusun miltei tapoin tässä joku vuosi takaperin. Taisin leikata sen väärään aikaan.

Ja nämä pihan kaunottaret ovat kyllä ihan mahdottomia. Molemmat ovat koko ajan jaloissa ja illalla japsitytöstä tulee suorastaan läheisriippuvainen. Yritä tässä nyt istua kiikussa liikkumatta, ettei koira litisty.