Alkuviikko meni koleassa ja sateisessa säässä, mutta sitten koitti torstai ja alkoi kesähelteet. Sadepäivien viltin alla lekottelu ja kirjan lukeminen loppui ja arkitoimet siirrettiin ulos. Isä tuli kylään keskiviikkoiltana, jolloin nökätettiin vielä sisällä, mutta jo seuraavana aamuna syötiin aamupalaa ulkona auringon paisteessa. Lämpö on aina yhtä ihmeellinen asia.

Kirsikkapuussa on kirvoja ja niiden perässä muurahaisia... voih. Ruiskutimme pari kertaa molemmat uudet kirsikkapuut ja luumupuun mäntysuopaliuoksella ja toivomme, että se tepsisi.

Japsitäti, joka lomailee kanssamme, tutustuu kirkkohistoriaan kulttuurimatkalla.

Pyhän Marian kirkko.

Perjantaina käväisimme Sastamalassa Pyhän Olavin ja Pyhän Marian kirkoissa. Jälkimmäinen oli minulle uusi tuttavuus. Enpä ainakaan muista, olenko koskaan nähnyt missään muualla maapohjaista kirkkorakennusta. Opas antoi sille selityksen; alueella elää sieni, joka tuhoaa puulattiat ja siksi lattia pidetään maalattiana. Pyhä Marian kirkossa ja muissakin Sastamalan tiloissa on vanhan musiikin festivaalit heinäkuun puolivälin jälkeen, sinnepä siis - ehkä. 

Viikonlopun rompe-päiviltä lähdimme pois tyhjin käsin. Minä kyttäsin yhtä porsliinipurnukkaa, jonka käyttötarkoitus olisi ollut vain keittiön koriste, mutta sinne se jäi, koska vilkaisu pohjassa olevaan hintalappuun kertoi, että se maksoi 52 e. Sanoisin, että törkeää, mutta kun myöhemmin ohitin saman pöydän, purukka oli hävinnyt toisen ostajan kassiin. Hänelle hinta oli vissiin justiinsa sopiva. Se oli Arabian Pomona-sarjaa ja siinä sarjassa varmaankin harvinaisuus, mutta silti pidin hintaa hirveänä. Samat myyjät, samat kamat ja hinnat nousee vuodesta toiseen, joten jokusen rompe-päivän voisin jättää väliin. Onpa tuo keräilyinto muutenkin jo laantumaan päin, kun en tiedä, mitä tekisi kaikilla nykyisilläkään tavaroilla.

Viikonloppuna oli myös mopokarnevaalit, mutta mistä tämä hitaus? Saavuimme mopokarnevaaleille myöhässä. Onneksi kuitenkin näimme pappa-Tunturi -jengin heidän kotimatkallaan, joten vähän sentään kuultiin pärinää.

Japsitytöllä on ilkeä ihosairaus Hotspot takajalkojen lavoissa ja toisen etujalan takana. Paikallinen kunnaneläinlääkärin sijainen tulkitsi oireet puhelimessa em. sairaudeksi, joskin taisin vähän auttaa diagnoosin tekemistä. Taudin pitäisi parantua leikkaamalla turkki pois sairaalta alueelta ja sen ympäriltä ja valelemalla sitä pari kertaa päivässä laimennetulla Betadinella. Japsitytöllä turkkia riittää ja pohjavilla on tiukasti ihoon kiinnittynyttä vanua, joten saksilla leikkausjäljestä ei tulllut kaunis. Japsitytöllä on nyt sitten nyrhitynnäköiset "kesäsortsit".

Sunnuntai ei ole lepopäivä... e-hei. Ohjelmassa oli semmoinen kuuden tunnin rupeama ulko-ovien kimpussa. Loputkin ovet vaihtavat väriä tänä kesänä. Siinä sitten kävi ilmi - ja tämä ei ole mikään yllätys tässä rakennuskompleksissa - että tietysti autotallin iso-ovi on korjausta vaille. Sitä ovat edelliset tai jo sitä edelliset asukkaat korjanneet näemmä joillakin mössöillä, jotka nyt pitää korvata puulla. Tämä johtaa rautakauppa-/lautakauppareissuun heti huomenna.