Poimin mustaherukoista kypsät marjat ja minigripitin ne pakastimeen tänä vuonna 5.8. Osan jätin silloin vielä pensaaseen odottamaan mehustusta. Loput mustaherukat ja kaikki punaherukat poimittiin, mehustettiin ja pullotettiin 15.8. Normaaliaikataulusta taidettiin olla vähän myöhässä.

Tässä vielä pannu porisee. Minulla tuntuu kaikki lentelevän käsistä ja mehua lensi vaatteita ja betonilaattoja myöten, joten mehustus täytyy tehdä aina ulkotyönä. Seitsemän tuntia työtä ja yhdeksän pulloa & jämät mehua eli vähän yli pullollinen tunnissa. Saattaa olla, että tämä homma ei löisi ihan leiville. Pääasia on kuitenkin se, että nyt on "terveysjuomaa" vähäksi aikaa ainakin.

Sain vinkin tehokkaasta herukoiden poimimistavasta; marjat saksitaan pensaasta laakeaan astiaan tai vaikka pahvilaatikkoon. Ei tartte seisoskella puskan vieressä iät ja ajat, eikä marjat putoa ympäriinsä pensaita riipiessä. Kokeilin ja se toimii kohtuullisesti ainkin punaherukoiden poimimisessa. Ensi vuodeksi kaivan jostakin se pahvilaatikon, kun nyt piti tähdätä sankoon.

Ja nämä karviaismarjat, hmn. Japsityttö tietää, että marjat ovat kypsät. Viisi pensasta tuottaa kohtuullisen sadon, mutta kun en oikein tykkää niistä, eivätkä ne näytä uppoavan MäcKaiverillekaan. Japsityttö söisi suoraan pensaasta, mutta onneksi pensaiden piikit estävät sen.

Karviaismarja-limoncellohillo, karviaismarja-bananihillo ja chutney ovat kyllä hyviä, mutta nyt jotain muuta. Netistä poimin pari ohjetta; karviaismarjapiirakka ja Tallimestarin kiisseli, joita voisin ehkä kokeilla. Jotkut pakastavat karviaismarjat tehosekoittimella sekoitettuna mössönä, jota voi sitten käyttää piirakoihin.

Marjapensaissa pyöriessä silmäilin myös omenapuita. Valkeat kuulaat näyttävät kasvavan ihan silmissä, joten ne saattavat olla poimittavissa jo 2-3 viikon päästä.